" +16 c

Kylmenee... Äiti kipeenä, mulla vähän outo olo, toivottavasti en tuu kipeeks! Nyt on SYKSY!

Tällä hetkellä ei mitään tekemistä, ku äiti on nukkumassa ja mä joudun täällä taas hissuttelemaan... Näin taas viime yönä jotain painajaista missä me Micon kanssa vähän riideltiin... Hirvee olo ku muistan kokoajan et se on totta! Miksköhän mä nään lähes joka yö jotain painajaista siitä vaikka meillä menee niin hyvin?!! Menettämisen pelkoa kenties...

Hesarin työhönottaja oli soittanu iskälle jostain vapaasta työpaikasta, soitin sille. Se anto jonku tyypin numeron jolle soitin. Tää soitti jonkin ajan kuluttua takasin, saan sen paikan! Se on Helsingin Ludviginkadulla lähetti-vahtimestarin hommia.

Mentiin iskän kanssa kattoo mis toi Ludv. katu on. Ajoin takasin iskän perässä. Käytiin Sparissa. Ku tulin kotiin, kipee olo: 37.5! Ei kyl kauheesti onneks tunnu.

Huomenna pitäis mennä käymään siel töissä mut kyl mul on varmaan enemmänkin kuumetta ku päässä tuntuu...

Anne soitti. Tää ravintolatyyppi oli soittanu sille MA ja TI...

Nyt jo on Micoa ikävä vaik eilen vasta nähtiin... Kunpa mä voisin olla sen kanssa aina...

Pimeetä ja sataa, klo on 20.40."

-----------

Ensimmäinen "oikea" työpaikkani, tosin vain "tarvittaessa töihin tulevana" lähettinä... Hyvät muistot tuosta ajasta jäi, vaikka tarkkaavaisuushäiriöni vuoksi unohtelinkin asioita ja sain niistä kuulla myös -tosin suhteellisen hyvässä mielessä. Tuolla kaikki olivat mukavia ja töihin oli suurimmaksi osaksi aina kiva mennä.

Meiltä lapsuudenkodistani oli kolmisen kilometriä keskustaan, josta lähti busseja harvakseltaan. Matka stadiin kesti muistaakseni lähes tunnin, silloin se oli pitkä aika. Myöhemmin, asuessani Espoossa Micoa seuraavan exäni kanssa, kesti koulumatkani Helsinkiin saman verran kävelyineen ja ruuhkabusseineen.